Aloitin viime viikon maanantaina harjoitteluni Turun Repussa. Oikeammin sanottuna, olen työssäoppimassa ja oppimisjaksoni kestää vielä seuraavat kolme viikkoa. Opiskelen Varsinais-Suomen maaseutuoppilaitoksessa Tuorlassa luonto- ja ympäristöalaa. Työssäoppimiseni Repulla suoritan luontoyrittäjyys -kurssille.

Harjoitteluni aikana hoidan ainakin jo kolmatta vuotta peräkkäin järjestettävää Pieni -konserttia. Sen lisäksi tavoitteena on tehdä kouluvierailuja, suunnitella hieman pikkujouluja yhdessä TYY: n kehy ryhmän kanssa sekä vähän bloggailla –ainakin näin alkuunsa. Hommahan on sinänsä ihan tuttua, koska olen ollut aktiivina jo reilun vuoden ajan. Kouluvierailuja olemme tehneet  keväästä saakka ja viime vuonna järjestin Pientä. 

Ensimmäinen viikko 

Ensimmäinen viikko Repulla meni mainiosti. Maanantai oli heti täynnä tapahtumia, koska saimme odotetun vieraan Tansaniasta. John Kanjagaile tuli puhumaan tilaisuuteen, jonka olimme järjestäneet Aula Caféhen. Tarkoituksena oli saada mahdollisimman paljon Turun kaupungin valtuutettuja sekä hallituksen jäseniä paikalle, mutta vain kolme vaivautui tulemaan. Onneksemme media kuitenkin tarttui syöttiin ja paikalla oli kaikkiaan viisi mediaa edustettuna. Tuosta voi käydä lukemassa Turun Sanomien jutun à http://www.turunsanomat.fi/ajassa/?ts=1,3:1007:0:0,4:7:0:1:2007-11-13,104:7:498115,1:0:0:0:0:0 Tilaisuuden jälkeen menimme Johnin kanssa syömään kasvisravintola Keitaaseen. Siellä meillä oli mahdollisuus jutella Johnin kanssa hieman rennommin ja miehellä riitti tarinoita kerrottavaksi. Kiitos vain Johnille mukavasta päivästä! 

Keskiviikkona kävimme Ellin kanssa Klassikon lukiossa pitämässä maantiedon kakkos kurssilaisille 90 minuutin oppitunnin Reilusta Kaupasta sekä maailmankaupasta yleensä. Tuntien pitoa jatkan viikolla 49 Kupittaan lukiossa, jolloin kerron Reilusta kaupasta ympäristöekologian sekä maantiedon tunneilla.  

Nyt on harjoittelun ensimmäinen blogi- kirjoituskin valmiina. Tästä on hyvä jatkaa!

 ~Ville~

Kagera Co-Operative Union LTD (K.C.U.) on tansanialaisista kahvinviljelijöistä koostuva osuuskunta. Jäseniä sillä on yli 60 000. Osuuskunta sijaitsee Viktoria-järven länsirannalla Kageran alueella. Alun perin osuuskunnan tarkoituksena oli murtaa voitot itselleen kerännyt yksityisten kauppiaiden monopoli ja nykyäänkin se haluaa taata viljelijöilleen kunnollisen tulon. Osuuskunnan keskivertoviljelijällä on noin hehtaarin verran maata, jossa kasvaa 70 kahvipuuta. Kahvia viljellään yhdessä ravintokasvien, kuten banaanin ja maissin, kanssa. Reiluun kauppaan viljelijöiden kahvista myytiin vuonna 2005 vain kuusi prosenttia, koska ulkomaanmarkkinoilla ei ollut kysyntää enempää. K.C.U. :n kahvista valtaosa myydäänkin kotimaassa. Osuuskunnassa viljellään robusta -kahvia, joka on heikkolaatuisempaa, mutta helpompi kasvattaa eikä se ole arabica -kahvin tapaan niin herkkä tuholaisille.  Viljelijä saa kahvistaan 1,05 dollaria paunalta (454g) ja reilun kaupan lisää 0,05 dollaria paunalta. K.C.U. :ssa reilun kaupan lisillä on muun muassa kunnostettu yläastetta, ostettu pulpetteja kouluihin ja pöytiä sekä tuoleja terveysasemalle. Rahaa on myös osoitettu teiden korjaamiseen ja sillan rakentamiseen sekä viljelijöiden kouluttamiseen. John Kanjagaile on yksi osuuskunnan viljelijöistä. Hän on lisäksi osuuskuntansa vientipäällikkö ja FLO CERT – sertifiointikomitean jäsen. Maanantaina 12.11 hän on Turussa. Hän on valmis vastaamaan kysymyksiin ja kertomaan kokemuksistaan meille. Tämä on mahtava tilaisuus tutustua ihmiseen, jonka elämään Reilu kauppa konkreettisesti vaikuttaa! Maanantaina 12.11.2007 klo 12.30–13.30 Aula Cafessa (Itäinen rantakatu 4-6) John Kanjagailen lisäksi Reilusta kaupasta ja ReiluTurku-hankkeesta ovat kertomassa Terhi Ylikoski Reilun kaupan edistämisyhdistyksestä ja Sonja Vartiala Reilun kaupan puolesta ry:stä. Tervetuloa mukaan!  

Kaupungit ovat mahtava kasvualusta uusille ideoille ja hyville tuulille. Kaupunkilainen kohtaa tuttuja ja tuntemattomia ihmisiä, kaupungit kuhisevat ajatuksia, elämää, keskustelua ja ystäviä. Reilun tuottamisen ja kuluttamisen kaltaiset periaatteet ovat parhaiten juurtuneet nimenomaan kaupunkeihin, joissa kysyntää voidaan saada aikaan niin paljon, että tuotteita on kannattavaa myydä, tai jopa erikoistua eettiseen ja ekologiseen tuotantoon.

Helsingissä, Vanhalla ylioppilastalolla oli viime lauantaina 13.10. hieno kaupunkifestivaali Megapolis 2022; seminaarit paremmasta asumisesta ja kaupunkilaisesta kuluttamisesta, sekä erityisen hyvä iltaklubi. Kaupunkilainen kuluttaminen oli monien näkökulmien kautta esillä. Vanhalla ihmeteltiin mitä kaikkea ja minkä ihmeen takia kulutetaan, mitä kaikkea kuluttamismahdollisuuksien alttarille uhrataan, ja millä tunteilla ja teoilla voimme korvata kuluttamisesta saatavan nautinnon. Ja ennen kaikkea; miten saamme muutettua kulutuksemme eettiseksi ja ekologiseksi? Minkälaisia vaihtoehtoja meille tarjotaan ja minkälaisia meidän tulisi osata itse luoda?

Kulutusyhteiskuntamme perustuu jokapäiväisille valinnoillemme, joita tehdään melko sattumanvaraisesti. Kenelläkään ei kuitenkaan pitäisi olla varaa välinpitämättömyyteen. Kuluttamisen tulee olla yhteiskunnallista ja harkittua toimintaa. Turkulaisella kuluttajalla on suora linkki tansanialaiselle kahviviljelmälle ja intialaiselle puuvillaviljelmälle.

Kuluttaminen on työkalusi, älähän työskentele silmät kiinni:)

Suomen ensimmäiset euroviisut ovat nyt takana. Menestystä ei tullut toivotulla tavalla, mutta kisoista jäi kaikille varmasti hyvä mieli. Ja voitimmehan me sentään Ruotsin! Helsinki tarjosi kisavierailleen viikon aikana monenlaista ohjelmaa, jokaiselle löytyi jotain.

Repu sai kunnian pitää Senaatintorilla, Euroviisuolohuoneessa, kahvilaa. Torstaina puolilta päivin aloitimme toimistolla pienellä koulutuksella, jossa kävimme läpi mitä kahvilassa myydään ja millaisiin kysymyksiin Reilusta kaupasta voisimme törmätä. Sen jälkeen suuntasimme torille. Samassa teltassa kanssamme oli kolme muuta järjestöä, jotka myivät muun muassa makkaraa, karkkia, sämpylöitä, limsaa… Kun saimme alun hankaluuksien jälkeen kaikki valmiiksi, pääsimme itse asiaan, mainostamaan Reilua kauppaa.

Kahvilassa myytiin kahta eri tee- ja kahvilajia. ”Tumma vai vaalea paahtoinen kahvi”, tuli kysyttyä useaan otteeseen. Tumma paahtoinen Classic Reko oli yllättäen suositumpi, vaikka Meiran reilu- kahvi onkin Suomessa myydyin. Torilla riitti asiakkaita ja kahvinkeittäjillä oli välillä oikein kiire. Euroviisu-huumassa kaikki asiakkaamme olivat ilmeisen tyytyväisiä, koska kehuja tuli paljon. Olen varma, että Reilun kaupan kahvin ja teen ostajia saatiin lisää.

Senaatintorilla riitti kävijöitä aina aamusta iltamyöhään asti. Viikonlopun kohokohta oli ehdottomasti lauantain finaali, jolloin torilla oli noin 25 000 ihmistä. Yleisön sympatiat keräsi Helsingin musiikkiluokkien esitys. Perjantai-illalla torin veti täyteen puolestaan Don Johnson Big Band. Helsinki oli ehdottomasti päättänyt antaa parastaan. Hyvin onnistuneen tapahtuman jälkeen kaikki osapuolet olivat tyytyväisiä, me ainakin olimme.

Katja Mansikkaniemi

Kevät on jo edennyt pitkälle ja yksi rankka (enemmän tai vähemmän) kouluvuosi on tullut käytyä ja nyt on taas hetki aikaa itselle. Itselleni paras mahdollinen tapa rentoutua ja ajatella asioita selviksi on luonnossa samoilu. Harrastus on muutenkin erittäin suositeltava, koska siinä saa olla täysin oma itsensä ja jokainen sen varmasti osaa. Siinä samalla myös kartuttaa luontotuntemusta ja –tietoisuutta.

Ajattelinkin listata muutamia suosikki paikkoja tästä ihan Turun lähiseudulta, joihin voi tehdä yhden päivän retkiä polkupyörällä. Ei siis tarvita mitään huippuluokan vaelluskamppeita ja viikkojen suunnittelua sekä päälle vielä 150km/5päivän hc-vaellusta.

Kaikki todennäköisesti tietävät Kurjenrahkan kansallispuiston ( http://www.kuhankuono.fi , http://www.luontoon.fi/page.asp?Section=174 ) sekä Ruissalon ja Katariinanlaakson luonnonsuojelualueet, mutta Turun lähistöllä on paljon muitakin hienoja luontokohteita, joihin mennä.

Lausteen perintömetsä. Kyllä, Turun pahamaineisen lähiön Lausteen takaa Kaarinan puolelta löytyy WWF:n suojelema perintömetsäalue. Luontopolku kulkee sekä Turun että Kaarinan puolella. Alueella on todella kaunista korpimetsää sekä kalliomäntyjä. Sinne on myös erittäin helppo mennä ja löytää perille. Luontopolku lähtee Turun puolella Lausteen koulun takaa pururadalle, josta on kyltit. Kaarinan puolelta perille löytää kuntoratoja pitkin, joko Krossin tai Kurkelan kautta.

Kartta:

http://opaskartta.turku.fi/Web/Default.aspx?layers=Opaskartta&cp=102732,74620&z=4&title=Lausteen%20perint%C3%B6mets%C3%A4&language=fin

http://www.wwf.fi/ymparisto/metsat/perintometsat/

Pomponrahkan luonnonsuojelualue. Tämä suhteellisen tuntematon citysuo sijaitsee Turun ohitustien ja lentokentän välissä. Alue kuuluu Natura 2000 ohjelmaan ja se on ollut rauhoitettu jo vuodesta -83. Kyseessä on enimmäkseen isovarpuinen rämesuo ja jonkin verran sararämettä. Suolla on luontopolku ja pitkospuut, joiden kiertämiseen menee n. tunti riippuen omasta vauhdista. Tilanteen salliessa kannattaa kuitenkin poiketa polulta kauniiseen haapametsään sekä kallioaukeille. Ihan alueen läheisyydestä löytyy myös uskomattoman hieno muinaisjäänne jääkaudelta, jättimäinen Pirunpesä. Suolta voit myös hyvällä onnella löytää harvinaisia kasvi ja eläinlajeja!

http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=13606&

http://www05.turku.fi/ympto/ympto/luonto2.html

Kartat:

http://opaskartta.turku.fi/Web/Default.aspx?layers=Opaskartta&cp=111068,69140&z=4&title=Pomponrahkan%20luonnonsuojelualue&language=fin

http://opaskartta.turku.fi/Web/Default.aspx?layers=Opaskartta&cp=110656,70492&z=4&title=Pirunpes%C3%A4&language=fin

Lenholmin luonnonsuojelualue. Lenholm on Suomen toiseksi suurin tammilehtoalue heti Ruissalon jälkeen. Tämä Paraisilla sijaitseva alue on parhaimmillaan keväällä ja kesällä kukkaloistossaan. Lenholm on perinnemaisemaa ja todella kaunista hakamaata. Kesäisin alueella laiduntavat naudat. Suojelualueella on myös luontopolku, joka kiertää alueen eri metsätyypit ja poikkeaa lintutornille. Tornilta onkin erittäin hyvät bongaus mahdollisuudet, koska edessä aukeaa suuri flada, eli merestä maankohoamisen johdosta irrallaan oleva merenlahti/lampi/järvi. Flada on muuttolintujen suosittu levähdyspaikka ja tällä viikolla kyhmyjoutsen pariskunta oli aloittanut jo pesinnän. Lenholm on Saariston Rengastien varrella, joten pyörällä pääsee perille vaivattomasti.

http://www.luontoon.fi/page.asp?Section=703

http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=14507

http://www.parainen.fi/fi/asuminen_&_ymparisto/ymparistonsuojelu/luonnonsuojelu_ja__luonnon_virkistyskaytto/lenholman_luonnonsuojelualue/

Kartta:

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?text=Lenholmin+luonnonsuojelualue&scale=16000&y=6681888&x=1567347〈=FI

Ja vielä ettei unohdu, Jokamiehenoikeudet:

http://www.luontoon.fi/page.asp?Section=1497

http://www.luontoon.fi/page.asp?Section=8763

Ja nyt kaikki korvasienestämään!

~Ville~

Kevätaurinko helli ympäri Suomea tulleita Repu-aktiiveja kauniissa Ruissalon Turussa viime viikonloppuna. Ohjelma koostui erilaisista luennoista, mm. RKE:n projektipäällikkö Terhi Ylikoski kertoi Reilun kaupan seurakuntakonseptista. Koulutusviikonlopuksikin kutsuttu tapaaminen huipentui paikallisryhmien väliseen jäsenhankintakilpailuun. Kilpailuaika on 1.4.2007 – 1.3.2008.

Repulaiset saapuivat Ruissalon Turilaan, poliisien majalle lauantaina puoliltapäivin. Majoittumisen ja keitto-lounaan jälkeen luvassa oli Rk-seurauntakampanjan esittelyä (Terhi Ylikoski) sekä Turun Katariinan seurakunnan kappalainen Riku Laukkanen antoi positiivista palautetta Rk-kahviin ja -teehen siirtyneen seurakuntansa puolesta.

Repun hallituksen kokoustaessa Turun Repu-aktiivi Eini Koivisto kertoi muille repulaisille omakohtaisia tuottajatarinoita Rk-tiloilta Costa Ricasta. Tämän jälkeen suunniteltiin ja ideoitiin Rk-viikkoja. Pasta-illallisen jälkeen pelailtiin lentopalloa, saunottiin merenranta-saunassa ja vaihdettiin kuulumisia eri ryhmien välillä. Yökyöpelit valmistivat vielä kasvisnyyttejä ja grillasivat Rk-banaaneja Rk-suklaan kera. Nami!

Sunnuntaina aamiaisen jälkeen käynnistettin Rk-pysäkit. Pysäkkejä oli yhteensä neljä: Repun projektipäällikkö Minna Mannert veti kansainvälistä koulutusta halukkaille. Samaan aikaan Repun järjestökoordinaattori Sonja Vartiala opasti paikallisryhmiä uusien nettisivujen kanssa. Reilu peli, samat säännöt -kampanjan projektikoordinaattori Mira Muikku opetti repulaisille pallokampanjan säännöt. Turun Repun talousvastaava Saara Manelius opasti paikallisryhmiä tilinpidossa ja muissa talousasioissa. Pysäkkien jälkeen herkuteltiin kasvis-pitsalla ja kahviteltiin reilujen mokka-palojen kanssa. Sonja Vartiala päätti viikonlopun jäsenhankintakampanjan avajaisseremoniaan.

Osallistuin tammi-helmikuun vaihteessa Teollisen ekologian seuran
järjestämään kaksipäiväiseen seminaariin Forssassa. Seminaarin aiheena
olivat teollisen ekologian suhde kestävään kulutukseen ja kuluttajan rooli
teollisen ekologian ohjaajana. Niille joille käsite teollinen ekologia ei
ole täysin selvä, sanottakoon, että sen perusajatuksena on luoda
teollisille prosesseille suljettu kierto, joka ikään kuin vastaa luonnon
kiertokulkua ja materiaalien jatkuvaa kierrätystä. Pyrkimyksenä on
minimoida teollisuuden (primääri)energian tarve ja jätteden määrä
hyödyntämällä kaikki prosessissa kiertävä materiaali ja energia
mahdollisimman tarkkaan.

Juuri kun luulin ah niin ihanan kevään koittaneen niin eikös takatalvi iske päälle ja urakalla. Räntää tupruttaa taivaan täydeltä. Väistämättä sitä alkaa pohtia epävakaiden sääilmiöiden yhteyttä jo olemassa olevaan ilmaston lämpenemiseen. Muutokset ovat joka iikan käsin kosketeltavissa, mutta silti tuntuu, että suuri osa ihmisistä ei pahemmin hetkahda ikävälle tosiasialle. Omat vaikutusmahdollisuudet ilmastonmuutoksen estämiseksi tai ainakin hidastamiseksi koetaan liian heikkoina.

Risto Isomäen Sarasvatin hiekkaa (Tammi 2005) on pelottavan todellinen ekologinen jännitysromaani. Kirja sisältää paljon faktatietoa aina todellisen Atlantiksen löytymisestä Siperian maanalaisiin metaanikerrostumiin asti. Yhtä kaikki, pääosaa näyttelee ilmastonmuutos ja sen massiiviset vaikutukset maapallolle. Isomäki on loistavasti osannut yhdistää fiktiivisen kerronnan ja totuudet henkeä salpaavan jännittäväksi kertomukseksi, joka ei jätä ketään kylmäksi. Kirja pistää lukijansa pakostakin ajattelemaan asioita laajemmin, mikä on hyvä. Suosittelen kirjaa lämpimästi kaikille.

Kävin tänään äänestämässä. Hurjasta säästä huolimatta päätin urheasti tehdä tunnin vaalipaseerauksen. Kotiin palattuani olin kirjaimellisesti kuin uitettu koira. Mutta vireystasoni nousi huimasti loskaisen tuulen lyödessä vasten kasvojani. Toivottavasti suomalaiset eivät anna huonon kelin vaikuttaa äänestysintoonsa. Ja vielä enemmän toivon, että tämänpäiväinen ilma herättää ihmisissä tunteita ja ajatuksia, ja saavat kansan vaaliuurnille sankoin joukoin äänestämään ilmastonmuutosta vastaan!

Vaalit lähestyvät, ja mistä keskustellaan? Natoperunan kuoliaaksivaikeneminen, perustulo, jalkaväkimiinat. Kivaa ja kepeää ja ihanan turvallista.

Ai niin ja se ilmastonmuutosmössö. Hämmentävä konsensus vallitsee puolueiden välillä: ihminen, ympäristö ja tulevaisuus ovatkin hetken tärkeitä. Kuluttamisen pohtimiseen liittyvät kysymykset loistavat kuitenkin poissaolollaan – ei ole kiva kertoa vaalikarjalle ikävistä, näiden elämää rajoittavista vaihtoehdoista. ”No limit, äänestäkää vaan meitä, niin ratkaisemme ongelmat puolestanne.”

Onko kuitenkin kyse tämänkin asian ”vaikenemisesta” yhtenäisellä, samaa ääntä pulputtavalla rintamalla? Kunnon keskustelua ei synny, kun vaalienjälkeisessä todellisuudessa todennäköisesti erimieliset puolueet eivät uskaltaudu muuta kuin hymistelemään harmonisessa rintamassa. Munaa siihen keskusteluun – eiköhän niitä erojakin ala löytyä!

Lomalla rentoudutaan esimerkiksi kirjojen parissa, kun arjen kiireen keskellä mielenkiintoisten opusten lukemiseen ei aina tunnu riittävän aikaa.  Listasin muutamia kirjoja, joita kovin mielelläni haluaisin tulevalla talvilomaviikollani lukea. Todennäköisesti oma lomani kuluu kuitenkin rästiin jääneiden koulutöiden parissa enkä kerkeä opiskelujeni ohella muuta tehdä. Mutta neljän päivän Barcelona-matka äitini kanssa toki kruunaa ansaitun loman. (Kyllä, maksoin Maan ystäville lentoveroa http://www.lentomaksu.fi/ , jotta omatuntoni kestää hieman paremmin kasvihuonekaasujen tupruttamisen taivaalle.)

 Tässäpä listaa potentiaalisista asiapitoisista opuksista, joita mieleni tekevi lukea.

Kaj Ilmonen: Johan on markkinat

• jatkoa v.1993 ilmestyneelle Tavaroiden taikamaailmalle (tämäkin pitäisi lukea!)
• keskiössä markkinat ja kulutuksen politisoituminen

Osmo Soininvaara: Vauraus ja aika

• Soininvaara perustellusti osoittaa, että onnellisempi elämä löytyy työajan lyhentämisestä ja laadukkaasta vapaa-ajasta 

Heikki Ikonen, Antti Kivimäki (toim.) : Suuri harppaus – Miten kehitysmaiden taloustilanne vaikuttaa ympäristöön?

• Kehitysmaat ohittavat OECD-maat hiilidioksidipäästöissä jo 2020-luvulla. Voivatko kehitysmaat vaurastuessaan tuhota luontoa vähemmän kuin teollisuusmaat aiemmin?

Huom! Tänään Turun Sanomat kirjoitti juuri Intian pyhästä Ganges-joesta,  jonka saasteet ovat sotkeneet täysin kelvottomaksi. Bakteerien määrä oli jopa 4000 kertaa suurempi kuin Maailman terveysjärjestö WHO:n kylpemiselle asettama alaraja!!

Helena Telkänranta: Elävä planeetta - Ratkaisuja maailman ympäristöongelmiin

• maailman keskeisimmät ympäristöongelmat sekä ratkaisuja niihin

Amy Chua: Maailma liekeissä – Globaali markkinatalous, demokratia ja konfliktit

• selkeä esitys globaalin talouden dynamiikasta

Rosa Meriläinen: Puheet ovat tekoja

• teos yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta

Oras Tynkkynen: Vihreä on kasvun väri

• pamfletti vihreästä taloudesta ja politiikasta

Ja eikun lukemaan!!

(Kirjojen lähdetiedot: Voima, U-Book, Vihreä lanka)